Koe.

"Unohin kynän", oppilas totesi avatessani luokan ovea ennen koetta. "No, ei haittaa. Ette te tarviikaan kynää", totesin. Hetken hiljaisuuden jälkeen oppilas kysyi varovasti, teemmekö kokeen padilla. Kyllä, me teimme kokeen padilla.

Kokeen tekeminen iPadilla tässä vaiheessa (lue: vasta näin alussa) ei kuulunut alkuperäsiin suunnitelmiini. Koetta edeltävänä iltana ajatus paperittomasta kokeesta kävi nopeasti mielessäni. Ensin totesin olevan vielä liian aikaista, mutta ajatus ei lähtenyt mielestäni. Kuten kaikki tiedämme, on inspiraatiolle annettava tilaa ja mahdollisuus, joten en voinut vastustaa kiusausta. Ehkä alitajuisesti tiesin, että tulen toimimaan näin, sillä koealue käsitti tasan yhden kappaleen. Tarpeeksi suppea koealue mahdollisti myös sen, että oppilaille yllätyksenä tuleva padikoe oli tarpeeksi lyhyt (tai ainakin luulin niin!) ja mahdollisten ongelmien ilmetessä koe olisi silti tehtävissä (jos vaikka olisin joutunut äkkiä keksimään jostain paperiversion).  Tekniikka toimi muutamaa pientä seikkaa lukuunottamatta ja koe oli ainoastaan liian pitkä siinä tapauksessa, jos sanaston lukeminen oli jäänyt hieman vähälle... Muussa tapauksessa koe oli täysin suoritettavissa 50 minuutissa

Kuinka toteutin kokeen? Jotta blogini ei olisi niin täynnä vain pelkkiä tekstejä, havainnollistaa ylläoleva kuva hieman kokeen toteutusta. Niille, joille iPadilla opetuksen parissa työskentely on tutumpaa kuin minulle, laatimani koe saattaa kuulostaa hyvin alkeelliselta ja kömpelöltä. On hyvin mahdollista, että kielen kokeen olisi voinut järjestää monella muullakin tavalla, mutta tässä seuraavaksi kuvaus ensimmäisestä omasta kokeestani, joka ainakin näytti sujuvan suhteellisen tehokkaasti ja niin oppilas- kuin opettajaystävällisestikin.

Alkuun mainttakoon, että laadin kokeeni tehtävineen päivineen 90% itse, joten oli minulla koneella jo jonkinlaista sopivaa materiaalia tätä padikoetta varten. Aluksi hieman yksinkertaistin edellistä vastaavan kappaleen kokeen (Word-dokumentti) layoutia, jotta se taas näyttäisi Pages-sovelluksessa mukavammalta. Rakensin kokeen aikalailla normaalisti: sanasto yhdistettynä luetunymmärtämiseen, verbiosio, kielioppiasia (tosin tällä kertaa hyvin suppeasti sen takia, koska pelkäsin ajan loppuvan kesken), "kommunikatiivinen" karttatehtävä sekä lyhyt ainekirjoitus (joka valitettavasti karttatehtävän laajuuden takia jäi monilta tekemättä tai ainakin kesken). Karttatehtävä olikin ehkä kokeeni "se juttu". Olin napannut kuvan Lahden keskustan kartasta ja Skitch-sovelluksella merkannut kartan päälle kaksi alku- ja kaksi päätepistettä. Oppilaiden tuli ohjata turistia Lahdessa kartan avulla vapaasti merkatuista paikoista päätepisteisiin. Kokeen ja kuvan olin ladannut ryhmäni Dropbox-kansioon, josta se käytiin hakemassa padeilla ja avattiin Pagesiin. Koe nimettiin omalla nimellä ja kun koe oli tehty, palautettiin se luokan omaan kansioon Dropboxiin. Jos Dropbox syystä tai toisesta kaatuisi, ovat kokeet edelleen padeilla. Tosin tajusin, että tämä palautustapa ei ollut optimaalisin, sillä nythän kaikkien kokeet olivat kaikkien kansion tunnuksen tietävien nähtävissä. Kun oppilaat olivat poistuneet, latasin kokeet Dropboxista itselleni ja poistin ne sieltä. Tässä tein varmasti jonkin turhan välivaiheen, mutta en näin nopeasti keksinyt muutakaan keinoa. Olen ehkä keksimässä pyörää uudelleen, joten jos ruudun toisella puolella on minua viisaampia, niin otan mielelläni vinkkejä vastaan. Kokeet korjaan koneella ja palautan oppilaille henkilökohtaisesti. Mieluiten palauttaisin kokeet sähköisenä, mutta en ihan vielä tiedä tapaa. Haluaisin myös korjatuttaa kokeet palautustunnilla sähköisesti, mutta en siiihenkään ole keksinyt vielä mitään keinoa. Onneksi aikaa ajatustyölle on noin viikko :) 

...taidan alkaa lukea Facebookin "tukiryhmiä" ja löytämiäni alan blogeja :)

Socrative, opitaan yhdessä.

"Socrative is a smart student response system that empowers teachers to engage their classrooms through a series of educational exercises and games via smartphones, laptops, and tablets." Näillä sanoilla viime viikolla luokassani useampaan otteeseen esillä ollutta sovellusta kuvaillaan sen kotisivulla. Tutustuin Socrativeen alunperin eräässä tietotekniikan käyttöä kielten opetuksessa käsittelevässä koulutuksessa. Koulutuksesta on vierähtänyt hetki, mutta vasta nyt pääsin todenteolla kokeilemaan sovellusta.

Ysiluokkalaisten kanssa kertasimme suomen konditionaalin vastineita Socrative-kyselyllä. Tai pikemminkin kutsuisin pitämääni kyselyä läksynkuulusteluna. Viidesluokkalaiset pääsivät osoittamaan taitojaan tienneuvomissanaston, zu-preposition ja rakennusten nimien kanssa. Kuudesluokkalaiset tutustuivat uuden, Suomea käsittelevän kappaleen sanastoon tekemäni saksankielisen (kappaleen sanastoon perustuvan) Suomi-visan merkeissä. Seiskaluokkalaisille on tiedossa tuo viidesluokkalaisten kanssa käytetty (toki hieman muokattu) testi ja kasiluokkalaiset joutuvat käyttämään vielä yhden tunnin vaihtoprepositioihin.

Socrativen parhaana puolena pidän ehdottomasti sen helppokäyttöisyyttä (toim. huom.: silloin kun se TOIMII). Opettaja luo Socrativeen (joka toimii niin tietokoneella, kännykällä kuin tablettilaitteella) itselleen opettajatunnuksen ja saa näin käyttöönsä oman virtuaalisen huoneensa. Tämä on kaikki täysin maksutonta. Huoneeseen opettaja voi tehdä niin paljon eriaiheisia ja erilaisia testejä kuin vain halua ja aikaa löytyy. Oppilaan ei tarvitse kirjautua Socrativeen. Kun opettaja on päättänyt käyttää Socrativea tunnilla, klikkaavat oppilaat Student log in -painiketta (tai vaihtoehtoisesti kuten meidänkin tapauksessa käyttävät tablettilaitteelle asennettua Socrative Student -sovellusta (toimii niin androidilla kuin iPadilla)) ja näpyttelevät avautuneeseen kenttään opettajan antaman huonenumeron. Kännykällä Socrativea käytetään normaaliseti selaimen kautta.

Kyselyiden luominen on hyvin yksinkertaista ja sen oppii parhaiten - kuten monia muitakin asioita - kokeilemalla ja käyttämällä. Kyselyissä olevia tehtävätyyppejä on kaksi: monivalinta ja lyhyt avoin vastaus. Itse olen edellä mainituissa testeissä sekoittanut kyselyssä molempia. Olen aloittanut helpoilla monivalintatehtävillä ja jatkanut loppua kohti aina vaikeutuvilla lyhyillä vastauksilla.

Ohjelman toinen, sen käyttöön kielenopetuksessa kannustava elementti on seuraava:

Opettajan heijastaessa oppilaiden vastaukset (jos valitaan opettajajohtoinen tapa käydä kyselyä läpi, mitä ainakin läksynkuulustelussa/sanakokeessa itse kannatan) valkokankaalle, jolloin a) jokainen näkee (anonyymit) vastaukset ja näistä  voidaan saman tien keskustella ja b) opettaja voi vielä selittää oikeat vastaukset, jolloin perinteinen sanakoe saa vieläkin syvemmän ja - ainakin omasta mielestäni - oppimista tehokkaammin edistävän näkökulman. Oli hieno huomata, kuinka varsinkin viidesluokkalaisten kanssa testin tulokset paranivat reilusti loppua kohden. Havaitsin myös, että "julkiset" vastaukset (laiton tykin "freeze"-toiminnolle siksi aikaa kun oppilaat vastasivat ja paljastin kaikkien vastaukset yhdellä kertaa, jotta jokainen joutui oikeasti itse miettimään vastaustaan) edesauttoivat kaikkia oikeasti keskittymään siihen, mitä vastataan ja tyhjiä kohtia ei oikeastaan jätetty ollenkaan. Oppilaat selvästi myös oppivat toisiltaan, kun he kommentoivat toistensa vastauksia ja keskustelivat, miksi joku kohta oli oikein tai väärin. Vielä erityisesti saksan kieleen liittyvä huomion arvoinen asia oli se, että kyselyn loppua kohti alkoivat substantiivitkin tulemaan kaikilta Oikein Kirjoitettuina (eli isolla alkukirjaimella).

Niin, mitä hyötyä on "anonyymista" sanakokeesta? Kuinka ope oikein arvioi oppilaita? Socrative-kyselyissä ensimmäinen "kysymys" on aina nimikenttä. Vaikka kyselyn aikana kaikki vastaukset ovat anonyymejä eikä ope ja oppilaat tiedä, kuka vastasi miten, on opettajan kyselyn jälkeen mahdollista tulostaa/tallentaa itselleen raportti teetetystä kyselystä. Raportissa jokaisella osallistujalla on oma rivinsä ja ope pystyy näin näkemään, mitä kukin on vastannut. Ohjelma myös itse "pisteyttää" vastaukset, mutta varsinkin lyhyiden vastausten pisteyttäminen ei koneelta onnistu. Monivalinnassa pisteytys toki toimii.

Yksi ISO miinus ohjelmassa on: se (nuorisotermein ilmaustuna) lagaa aina välillä (usein?).  Olen törmännyt tähän ongelmaan lähes joka kerta sitä käyttäessä. Yleensä vähintään yksi oppilas toteaa kesken kyselyn, ettei hän enää saanut open lähettämää kysymystä. Log out  ja uudelleen log in ei auta ja oppilaan on siirryttävä tekemään kyselyä parin kanssa (mikä tietenkin hankaloittaa pisteytystä). En tiedä, onko tämä vain iPadin Socrative-sovelluksen vika vai esiintyykö sitä myös tietokoneella ja/tai kännykällä selaimen kautta tehtävässä kyselyssä. Perjantain viimeisellä tunnilla syystä tai toisesta langaton verkkomme ei toiminut (tietokone sai yhteyden, mutta iPadit etsivät verkkoa sitä löytämättä) ja tällöinkin suunnittelemani Socrative-tunti vaihtui plan B:hen. Työpäivän jälkeen perjantaina kokeilin itse oppilaan roolissa tehdä iPadilla kyselyä, mutta ongelmaksi tulikin se, että kun avasin Socrative-sovelluksen aukesi iPadin näytölle ainoastaan täysin valkoinen "sivu". Odotin, ilmestyisikö "join room" teksti näyttöön, mutta mitään ei odottelujenkaan jälkeen tapahtunut. Napautin näyttö siinä toivossa, että se olisi auttanut, mutta näyttö pysyi kirkkaan valkoisena. Osaisiko joku neuvoa, mikä avuksi? Vai johtuiko tämäkin nettiongelmista?

Perjantain tapahtumat ja seuraava jo kulunut lause kiteyttävät edellisen viikon oppimisprosessia(ni): Tekniikka on IHANAA ja sitä on mukava hyödyntää, JOS se toimii niin kuin sen kuuluisi toimia. Olen siis oppinut viime viikon muutaman epäonnistuneen tunnin jälkeen:

1) Älä ikinä mene tunnille ilman suunnitelma b:tä tai ainakin ole hyvä keksimään ÄKKIÄ suunnitelma b, jos tekniikan kanssa tulee ongelmia. Jos joku appsi toimii kotona ja ope osaa sitä käyttää, se ei tarkoita että a) se toimii silloin kun sen oppitunnilla pitäisi toimia ja b) että ope osaisi tässä vaiheessa tarpeeksi hyvin (selkeästi) selittää, mitä ohjelmalta haluaa.

2) Olen oppinut sietämään (taas  hieman enemmän) epävarmuutta ja hyväksymään, että vielä tässä vaiheessa (muutama viikko hanketta takana) joskus epäonnistun (ihan kunnollakin), mutta toivon, että pian alkaa epäonnistumiset jäädä vain yhden käden sormilla laskettaviksi kerroiksi. 

Ps. Suurin osa oppilaista on tullut - ainakin sen vaikutelman olen saanut - suhteellisen tutuiksi iPadin kanssa ja tehtävien teko sujuu lähes ongelmitta. 

Bai Board HD - plussia, miinuksia ja jotain siltä väliltä

BaiBoard HD on ollut ryhmieni kanssa käytössä viimeisen viikon ajan. Boardilla työskenteleminen alkaa (meiltä kaikilta) sujumaan jo kohtalaisen hyvin. Tässä muutamia ajatuksia sovellukseen liittyen.

BaiBoardista, joka on muuten ilmainen sovellus, on todennäköisesti tulossa yksi käytetyimmistä sovelluksista saksan tunneilla. Tähän on vallan yksi syy ylitse muiden: aivan sattumalta, asiaa sen kummemmin pohtimatta, tuli mieleeni, että voimme unohtaa Keynoteen luomamme sähköiset vihkot BaiBoardin avulla. BaiBoardista on nimittäin erittäin kätevä siirtää "sivuja" peda.net-oppimisympäristöön oppilaiden omiin kansioihin! ...miksi siis käyttää aikaa ylimääräisiin välivaiheisiin, kun voimme BaiBoardia hyödyntämällä käyttää enemmän aikaa sisällön luomiseen? Nyt eri sovellusten välillä tehtäviin siirtoihin ei vihkon kotonakäyttömahdollisuuksien (= vihkon luku, tehtävien teko) takia kulu turhaa aikaa. 

Sähköinen vihko on mielestäni ollut mielestäni (ja tulee toivottavasti jatkossakin olemaan) kätevä, sillä a) kaikki saavat selvää käsialastaan, b) tehtävät tulee tehtyä rauhallisesti ja siististi ja mikä tärkeintä c) vihko ja sen koko sisältö on aina tallessa ja siinä on tilaa vaikka muille jakaa. Toki kuten arvata saattaa, tällä metodilla olemme tässä vaiheessa hanketta täyttäneet enintään 3 sivua.

Alla olevassa kuvassa yksi, opettajan tekemä raakaversio siitä, kuinka olemme kasiluokkalaisten kanssa hyödyntäneet BaiBoardia vanhan kertaukseen. Tehtävän anto oli: 

1) Luettele huonekaluja artikkeleineen ( ja opelta "unohtuneineen") monikkomuotoineen.

2) Luettele vaihtoprepositiot ja muodosta niihin liittyvät säännöt esimerkkeineen omin sanoin.

3) Laadi seuraavalle sivulle käytännön elämässä esiin tulevia esimerkkejä, joissa vaihtoprepositiot esiintyvät. 

Tehtävä jatkuu tällä viikolla 3 x 45 minuuttia

4) Tee parisi kanssa opetusvideo vaihtoprepositioista.

1) Käsityökalulla voi siirtää boardilla olevia tekstejä ja kuvioita. Tällä työkalulla jo kirjoitettuja tekstejä pääsee muokkaamaan, kopioimaan ja poistamaan. Käsityökalu on osoittautunut myös oivalliseksi (ainoaksi oikeaksi?!) työkaluksi "töhryjen" ja muiden virheiden poistamiseen. Valitse ei-haluttu kohta kädellä ja deletoi valinta tämän jälkeen boardin alalaitaan avautuvasta valikosta. Pyyhekumilla saa vain aikaiseksi "reikiä" boardiin, jolloin kohtaan ei pysty enää kirjoittamaan tai piirtämään mitään.

2) Tekstitoiminnalla voi boardille kirjoittaa :)

3) Varo pyyhekumia! (...tai vähintään minä ja oppilaani koimme tämän "paperin reijittäjän"epäkäytännöllisenä työkaluna.

4) Kuva-kuvakkeella voi tuoda kuvia bordille elävöittämään työtä. Jostain syystä "meet"-tilassa (katso kohta 6) kuvat eivät aina ilmesty kaikkien boardeille... Jos tiedät ratkaisun, kuuntelen sen mielelläni.

5) Boardin voi jakaa (vaikkapa kuvakansion avustuksella peda.nettiin). Tallennettaessa huomasin, että board kannattaa tallentaa valkoisella backgroundilla. ...tekemällä oppii. 

6) Tämän valikon takana on BaiBoardin ehdoton valttikortti: start meet -toiminto. Oppilaille voi antaa yhteisen tehtävän, jota he työstävät omilla padeillaan jokainen samaan boardiin. Boardille kirjoitetut/liitetyt asiat ilmestyvät kaikkien padeille, jolloin vaikkapa yhteisen mind mapin toteuttaminen ja yhteistoiminnallinen oppimistilanne voivat aiheuttaa erittäinkin hyvää jälkeä. (Kannattaa kuitenkin huomioida, että  luokkatilassa vain 10 padia voi olla meet-tilassa yhtäaikaa...) Kokeilin toimintoa kolmen ryhmän kanssa. Ensimmäinen ryhmä suoriutui annetusta sanastonkartuttamistehtävästä lähes mainiosti. Toisen ryhmän kanssa törmäsimme juurikin siihen ongelmaan, että meitä oli liian monta työstämässä tehtäviä boardeilla yhtäaikaa, jolloin ohjelma heitti oppilaan kerrallaan ulos istunnoista. Kolmennen ryhmän kanssa tehtävä toimi 50/50. Open ohje oli kaikessa yksinkertaisuudessaan liian laaja, mikä johti siihen, ettei 3 x 45 minuuttia riittänyt kaupunkiesitelmän valmiiksi saamiseen. Ohje oli seuraava: Tehkää ryhmässä esitelmä Wienistä (yksi ryhmä), Berliinistä (toinen ryhmä) ja Bernistä (kolmas ryhmä). 

Tästä aasinsiltana siihen tosiasiaan, että Internetin valtava tietotulva ja informaation mittaamaton määrä aiheuttaa paljouden ongelman: Mistä lähden liikkeelle, mitä tietoja kerään, mikä on oleellista, mitä muuta asukasluvun ja perustamisvuoden lisäksi kerrotaan, mistä muualta etsin tietoa kuin Wikipediasta...? Parin vuoden takaisesta pro gradu -seminaarista ja niistä muista tieteellisistä istunnoista muistan opettajien meille painottaneen, ettei Wikipedia ole luotettava lähde. Taisin itse unohtaa mainita asian oppitunnilla. Onneksi hoksasin erehdykseni ja näytin esitelmän aineiston keruuta helpottamaan seuraavat sivut:

www.bern.ch

www.visitberlin.de

www.wien.info

Entschuldigung, wie komme ich...?

Saksalainen kaupunki, karttaohjelma, Skitch. Ensimmäinen haastavampi kokeilu seiskaluokkalaisten kanssa sujui jotakuinkin odotusten mukaisesti. Kahden ohjelman yhdistäminen ja niiden yhteiskäyttö suht ison ryhmän kanssa ilman, että olin etukäteen "varoittanut" oppilaita , onnistui kouluarvosana-asteikolla mielestäni 7 arvoisesti.

Tehtävänä oli (seuraavan kappaleen teemaan sopivasti viritellen):

- valitse parisi kanssa jokin saksalainen kaupunki

- etsikää kaupunki karttaohjelmalla

- valitkaa sellainen näkymä, missä näkyy tarpeeksi selkeästi katujen nimiä (molemmat etsivät tismalleen saman kohdan omilla padeillaan)

- otetaan karttanäkymästä kuva, joka tallentuu padin kuviin

- avataan Skitch ja sillä juuri tallennettu kuva kartasta

- molemmat valitsevat itselleen mieluisan värin

- toinen parista aloittaa ja alkaa saksaksi selostamaan valitsemaansa (kartalle jo piirtämäänsä) saksaksi. 

- toinen parista piirtää omaan karttanäkymäänsä reittiä kuulemansa mukaan

- lopuksi vertaillaan syntyneitä piirroksia toisiinsa

Tässä yhden parin aikaansaannos.

Ensi kerralla teemme saman harjoituksen muutamalla muutoksella, sillä käytännössä ilmeni muutamia pieniä hankaluuksia.