"Socrative is a smart student response system that empowers teachers to engage
their classrooms through a series of educational exercises and games via
smartphones, laptops, and tablets." Näillä sanoilla viime viikolla luokassani useampaan otteeseen esillä ollutta sovellusta kuvaillaan sen kotisivulla. Tutustuin Socrativeen alunperin eräässä tietotekniikan käyttöä kielten opetuksessa käsittelevässä koulutuksessa. Koulutuksesta on vierähtänyt hetki, mutta vasta nyt pääsin todenteolla kokeilemaan sovellusta.
Ysiluokkalaisten kanssa kertasimme suomen konditionaalin vastineita Socrative-kyselyllä. Tai pikemminkin kutsuisin pitämääni kyselyä läksynkuulusteluna. Viidesluokkalaiset pääsivät osoittamaan taitojaan tienneuvomissanaston, zu-preposition ja rakennusten nimien kanssa. Kuudesluokkalaiset tutustuivat uuden, Suomea käsittelevän kappaleen sanastoon tekemäni saksankielisen (kappaleen sanastoon perustuvan) Suomi-visan merkeissä. Seiskaluokkalaisille on tiedossa tuo viidesluokkalaisten kanssa käytetty (toki hieman muokattu) testi ja kasiluokkalaiset joutuvat käyttämään vielä yhden tunnin vaihtoprepositioihin.
Socrativen parhaana puolena pidän ehdottomasti sen helppokäyttöisyyttä (toim. huom.: silloin kun se TOIMII). Opettaja luo Socrativeen (joka toimii niin tietokoneella, kännykällä kuin tablettilaitteella) itselleen opettajatunnuksen ja saa näin käyttöönsä oman virtuaalisen huoneensa. Tämä on kaikki täysin maksutonta. Huoneeseen opettaja voi tehdä niin paljon eriaiheisia ja erilaisia testejä kuin vain halua ja aikaa löytyy. Oppilaan ei tarvitse kirjautua Socrativeen. Kun opettaja on päättänyt käyttää Socrativea tunnilla, klikkaavat oppilaat Student log in -painiketta (tai vaihtoehtoisesti kuten meidänkin tapauksessa käyttävät tablettilaitteelle asennettua Socrative Student -sovellusta (toimii niin androidilla kuin iPadilla)) ja näpyttelevät avautuneeseen kenttään opettajan antaman huonenumeron. Kännykällä Socrativea käytetään normaaliseti selaimen kautta.
Kyselyiden luominen on hyvin yksinkertaista ja sen oppii parhaiten - kuten monia muitakin asioita - kokeilemalla ja käyttämällä. Kyselyissä olevia tehtävätyyppejä on kaksi: monivalinta ja lyhyt avoin vastaus. Itse olen edellä mainituissa testeissä sekoittanut kyselyssä molempia. Olen aloittanut helpoilla monivalintatehtävillä ja jatkanut loppua kohti aina vaikeutuvilla lyhyillä vastauksilla.
Ohjelman toinen, sen käyttöön kielenopetuksessa kannustava elementti on seuraava:
Opettajan heijastaessa oppilaiden vastaukset (jos valitaan opettajajohtoinen tapa käydä kyselyä läpi, mitä ainakin läksynkuulustelussa/sanakokeessa itse kannatan) valkokankaalle, jolloin a) jokainen näkee (anonyymit) vastaukset ja näistä voidaan saman tien keskustella ja b) opettaja voi vielä selittää oikeat vastaukset, jolloin perinteinen sanakoe saa vieläkin syvemmän ja - ainakin omasta mielestäni - oppimista tehokkaammin edistävän näkökulman. Oli hieno huomata, kuinka varsinkin viidesluokkalaisten kanssa testin tulokset paranivat reilusti loppua kohden. Havaitsin myös, että "julkiset" vastaukset (laiton tykin "freeze"-toiminnolle siksi aikaa kun oppilaat vastasivat ja paljastin kaikkien vastaukset yhdellä kertaa, jotta jokainen joutui oikeasti itse miettimään vastaustaan) edesauttoivat kaikkia oikeasti keskittymään siihen, mitä vastataan ja tyhjiä kohtia ei oikeastaan jätetty ollenkaan. Oppilaat selvästi myös oppivat toisiltaan, kun he kommentoivat toistensa vastauksia ja keskustelivat, miksi joku kohta oli oikein tai väärin. Vielä erityisesti saksan kieleen liittyvä huomion arvoinen asia oli se, että kyselyn loppua kohti alkoivat substantiivitkin tulemaan kaikilta Oikein Kirjoitettuina (eli isolla alkukirjaimella).
Niin, mitä hyötyä on "anonyymista" sanakokeesta? Kuinka ope oikein arvioi oppilaita? Socrative-kyselyissä ensimmäinen "kysymys" on aina nimikenttä. Vaikka kyselyn aikana kaikki vastaukset ovat anonyymejä eikä ope ja oppilaat tiedä, kuka vastasi miten, on opettajan kyselyn jälkeen mahdollista tulostaa/tallentaa itselleen raportti teetetystä kyselystä. Raportissa jokaisella osallistujalla on oma rivinsä ja ope pystyy näin näkemään, mitä kukin on vastannut. Ohjelma myös itse "pisteyttää" vastaukset, mutta varsinkin lyhyiden vastausten pisteyttäminen ei koneelta onnistu. Monivalinnassa pisteytys toki toimii.
Yksi ISO miinus ohjelmassa on: se (nuorisotermein ilmaustuna) lagaa aina välillä (usein?). Olen törmännyt tähän ongelmaan lähes joka kerta sitä käyttäessä. Yleensä vähintään yksi oppilas toteaa kesken kyselyn, ettei hän enää saanut open lähettämää kysymystä. Log out ja uudelleen log in ei auta ja oppilaan on siirryttävä tekemään kyselyä parin kanssa (mikä tietenkin hankaloittaa pisteytystä). En tiedä, onko tämä vain iPadin Socrative-sovelluksen vika vai esiintyykö sitä myös tietokoneella ja/tai kännykällä selaimen kautta tehtävässä kyselyssä. Perjantain viimeisellä tunnilla syystä tai toisesta langaton verkkomme ei toiminut (tietokone sai yhteyden, mutta iPadit etsivät verkkoa sitä löytämättä) ja tällöinkin suunnittelemani Socrative-tunti vaihtui plan B:hen. Työpäivän jälkeen perjantaina kokeilin itse oppilaan roolissa tehdä iPadilla kyselyä, mutta ongelmaksi tulikin se, että kun avasin Socrative-sovelluksen aukesi iPadin näytölle ainoastaan täysin valkoinen "sivu". Odotin, ilmestyisikö "join room" teksti näyttöön, mutta mitään ei odottelujenkaan jälkeen tapahtunut. Napautin näyttö siinä toivossa, että se olisi auttanut, mutta näyttö pysyi kirkkaan valkoisena. Osaisiko joku neuvoa, mikä avuksi? Vai johtuiko tämäkin nettiongelmista?
Perjantain tapahtumat ja seuraava jo kulunut lause kiteyttävät edellisen viikon oppimisprosessia(ni): Tekniikka on IHANAA ja sitä on mukava hyödyntää, JOS se toimii niin kuin sen kuuluisi toimia. Olen siis oppinut viime viikon muutaman epäonnistuneen tunnin jälkeen:
1) Älä ikinä mene tunnille ilman suunnitelma b:tä tai ainakin ole hyvä keksimään ÄKKIÄ suunnitelma b, jos tekniikan kanssa tulee ongelmia. Jos joku appsi toimii kotona ja ope osaa sitä käyttää, se ei tarkoita että a) se toimii silloin kun sen oppitunnilla pitäisi toimia ja b) että ope osaisi tässä vaiheessa tarpeeksi hyvin (selkeästi) selittää, mitä ohjelmalta haluaa.
2) Olen oppinut sietämään (taas hieman enemmän) epävarmuutta ja hyväksymään, että vielä tässä vaiheessa (muutama viikko hanketta takana) joskus epäonnistun (ihan kunnollakin), mutta toivon, että pian alkaa epäonnistumiset jäädä vain yhden käden sormilla laskettaviksi kerroiksi.
Ps. Suurin osa oppilaista on tullut - ainakin sen vaikutelman olen saanut - suhteellisen tutuiksi iPadin kanssa ja tehtävien teko sujuu lähes ongelmitta.
Socrativen parhaana puolena pidän ehdottomasti sen helppokäyttöisyyttä (toim. huom.: silloin kun se TOIMII). Opettaja luo Socrativeen (joka toimii niin tietokoneella, kännykällä kuin tablettilaitteella) itselleen opettajatunnuksen ja saa näin käyttöönsä oman virtuaalisen huoneensa. Tämä on kaikki täysin maksutonta. Huoneeseen opettaja voi tehdä niin paljon eriaiheisia ja erilaisia testejä kuin vain halua ja aikaa löytyy. Oppilaan ei tarvitse kirjautua Socrativeen. Kun opettaja on päättänyt käyttää Socrativea tunnilla, klikkaavat oppilaat Student log in -painiketta (tai vaihtoehtoisesti kuten meidänkin tapauksessa käyttävät tablettilaitteelle asennettua Socrative Student -sovellusta (toimii niin androidilla kuin iPadilla)) ja näpyttelevät avautuneeseen kenttään opettajan antaman huonenumeron. Kännykällä Socrativea käytetään normaaliseti selaimen kautta.
Kyselyiden luominen on hyvin yksinkertaista ja sen oppii parhaiten - kuten monia muitakin asioita - kokeilemalla ja käyttämällä. Kyselyissä olevia tehtävätyyppejä on kaksi: monivalinta ja lyhyt avoin vastaus. Itse olen edellä mainituissa testeissä sekoittanut kyselyssä molempia. Olen aloittanut helpoilla monivalintatehtävillä ja jatkanut loppua kohti aina vaikeutuvilla lyhyillä vastauksilla.
Ohjelman toinen, sen käyttöön kielenopetuksessa kannustava elementti on seuraava:
Opettajan heijastaessa oppilaiden vastaukset (jos valitaan opettajajohtoinen tapa käydä kyselyä läpi, mitä ainakin läksynkuulustelussa/sanakokeessa itse kannatan) valkokankaalle, jolloin a) jokainen näkee (anonyymit) vastaukset ja näistä voidaan saman tien keskustella ja b) opettaja voi vielä selittää oikeat vastaukset, jolloin perinteinen sanakoe saa vieläkin syvemmän ja - ainakin omasta mielestäni - oppimista tehokkaammin edistävän näkökulman. Oli hieno huomata, kuinka varsinkin viidesluokkalaisten kanssa testin tulokset paranivat reilusti loppua kohden. Havaitsin myös, että "julkiset" vastaukset (laiton tykin "freeze"-toiminnolle siksi aikaa kun oppilaat vastasivat ja paljastin kaikkien vastaukset yhdellä kertaa, jotta jokainen joutui oikeasti itse miettimään vastaustaan) edesauttoivat kaikkia oikeasti keskittymään siihen, mitä vastataan ja tyhjiä kohtia ei oikeastaan jätetty ollenkaan. Oppilaat selvästi myös oppivat toisiltaan, kun he kommentoivat toistensa vastauksia ja keskustelivat, miksi joku kohta oli oikein tai väärin. Vielä erityisesti saksan kieleen liittyvä huomion arvoinen asia oli se, että kyselyn loppua kohti alkoivat substantiivitkin tulemaan kaikilta Oikein Kirjoitettuina (eli isolla alkukirjaimella).
Niin, mitä hyötyä on "anonyymista" sanakokeesta? Kuinka ope oikein arvioi oppilaita? Socrative-kyselyissä ensimmäinen "kysymys" on aina nimikenttä. Vaikka kyselyn aikana kaikki vastaukset ovat anonyymejä eikä ope ja oppilaat tiedä, kuka vastasi miten, on opettajan kyselyn jälkeen mahdollista tulostaa/tallentaa itselleen raportti teetetystä kyselystä. Raportissa jokaisella osallistujalla on oma rivinsä ja ope pystyy näin näkemään, mitä kukin on vastannut. Ohjelma myös itse "pisteyttää" vastaukset, mutta varsinkin lyhyiden vastausten pisteyttäminen ei koneelta onnistu. Monivalinnassa pisteytys toki toimii.
Yksi ISO miinus ohjelmassa on: se (nuorisotermein ilmaustuna) lagaa aina välillä (usein?). Olen törmännyt tähän ongelmaan lähes joka kerta sitä käyttäessä. Yleensä vähintään yksi oppilas toteaa kesken kyselyn, ettei hän enää saanut open lähettämää kysymystä. Log out ja uudelleen log in ei auta ja oppilaan on siirryttävä tekemään kyselyä parin kanssa (mikä tietenkin hankaloittaa pisteytystä). En tiedä, onko tämä vain iPadin Socrative-sovelluksen vika vai esiintyykö sitä myös tietokoneella ja/tai kännykällä selaimen kautta tehtävässä kyselyssä. Perjantain viimeisellä tunnilla syystä tai toisesta langaton verkkomme ei toiminut (tietokone sai yhteyden, mutta iPadit etsivät verkkoa sitä löytämättä) ja tällöinkin suunnittelemani Socrative-tunti vaihtui plan B:hen. Työpäivän jälkeen perjantaina kokeilin itse oppilaan roolissa tehdä iPadilla kyselyä, mutta ongelmaksi tulikin se, että kun avasin Socrative-sovelluksen aukesi iPadin näytölle ainoastaan täysin valkoinen "sivu". Odotin, ilmestyisikö "join room" teksti näyttöön, mutta mitään ei odottelujenkaan jälkeen tapahtunut. Napautin näyttö siinä toivossa, että se olisi auttanut, mutta näyttö pysyi kirkkaan valkoisena. Osaisiko joku neuvoa, mikä avuksi? Vai johtuiko tämäkin nettiongelmista?
Perjantain tapahtumat ja seuraava jo kulunut lause kiteyttävät edellisen viikon oppimisprosessia(ni): Tekniikka on IHANAA ja sitä on mukava hyödyntää, JOS se toimii niin kuin sen kuuluisi toimia. Olen siis oppinut viime viikon muutaman epäonnistuneen tunnin jälkeen:
1) Älä ikinä mene tunnille ilman suunnitelma b:tä tai ainakin ole hyvä keksimään ÄKKIÄ suunnitelma b, jos tekniikan kanssa tulee ongelmia. Jos joku appsi toimii kotona ja ope osaa sitä käyttää, se ei tarkoita että a) se toimii silloin kun sen oppitunnilla pitäisi toimia ja b) että ope osaisi tässä vaiheessa tarpeeksi hyvin (selkeästi) selittää, mitä ohjelmalta haluaa.
2) Olen oppinut sietämään (taas hieman enemmän) epävarmuutta ja hyväksymään, että vielä tässä vaiheessa (muutama viikko hanketta takana) joskus epäonnistun (ihan kunnollakin), mutta toivon, että pian alkaa epäonnistumiset jäädä vain yhden käden sormilla laskettaviksi kerroiksi.
Ps. Suurin osa oppilaista on tullut - ainakin sen vaikutelman olen saanut - suhteellisen tutuiksi iPadin kanssa ja tehtävien teko sujuu lähes ongelmitta.
1 kommentti:
Kiitos, oli selventävä teksti. Itse yritän luoda englannin sanakoe- tai harjotusjuttuja.
Lähetä kommentti