perjantai 21. helmikuuta 2014

Kuinka pääsen alkuun...? (iPad sovelluksia)

Osallistuin kouluttajan roolissa koulullamme järjestettyyn iPad -vesoon, jota varten tein muutamia Näin pääset alkuun sovelluksen kanssa -ohjeita. Näin somen kulta-aikaan, ajattelin jakaa linkit jo olemassa oleviin ja mahdollisesti tuleviin ohjeopuksiin (jos niitä sellaisiksi voi nimittää) täällä bloginkin puolella.

Keynoten-perusteet
Socrativen-perusteet
Popplet-perusteet
BaiBoard-perusteet
ExplainEverything kieltenopetuksessa suullisen kokeen korvikkeena -perusteet
Keynote + Notability sanaston kartuttamisessa: pelataan ristinollaa :)

Ohjeopusten kommentointi - auttoiko eteenpäin, oliko hyödyllinen jne. - lämmittäisi mieltä :)
Toisaalta, jos mieleesi tulee jokin sovellus, josta kaipaisit tällaista opusta, niin vinkkaapa ja katson, mitä asialle voin tehdä.

Ps. Nämä ohjeopukset ovat sovelluksista, joita hyödynnän eniten eTabbi-hankkeessani.

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Tiedonhakua, teknistä sukkeluutta ja taitojen testaamista.

Kuinka sujuu ysiluokkalaisilta iPadin käyttö? Entä kuinka on sanasto hallussa? Onko tiedonhakutaidot hanskassa? Kun nämä kolme asiaa tulee esiin kokeessa, niin tilanne on jännittävä. Ilman suurempia teknisiä ongelmia selvittiin (onneksi langanton verkko lakkasi toimimasta vasta juuri kellojen soitua!) ja muutenkin ensi vilkaisulta koe näytti menneen ihan mukavasti. Hyvin olivat ysit tunnilla kuunnelleet! 

Kokeen voi käydä halutessaan käydä tekemässä (tai ainkin vilkaisemassa) täällä. (Koe näkyy vain kaikille peda.nettiin kirjautuneille.)

Opella korjaus käy sukkelasti ja taas kerran - mikä parasta - repussa ei ole valtavaa paperipinoa. 

perjantai 14. helmikuuta 2014

Ope kreaa idiksii

"Ope, mistä sä oikein keksit noita ideoita näihin harjoituksiin?" 

Kun alakoululainen kesken tunnin yhtäkkiä esittää opelle yllä olevan kysymyksen, nousee hymy väistämättä kasvoille. Ihanaa, kun niinkin pieni ymmärtää, ettei ne harjoitukset ihan tyhjästä synny vaan niitä pitää keksiä. Mieletöntä on myös se, että oppilas on selvästi havainnut, ettei opella ole mitään ohjekirjaa ja välillä sen takia jokin harjoitus saattaa epäonnistua hyvästä yrityksestä huolimatta tai että juuri sen takia ope ei välttämättä tiedä paremmin kuin oppilas. Ope vastasi rehellisesti, että suurin osa ideoista tulee Facebookista. Sosiaalinen media, oikeat verkostot ja huipputaitavat kollegat ovat ideoiden lähde. Toki perusajatus oppitunnin tai pikemminkin oppisisältöjen toteutuksesta oppitunneilla (aihe, tavoitteet, sisällöt) ovat open mielessä mm. opetussuunnitelman takia jokseenkin selvillä, syntyvät "ahaa-elämykset" enimmäkseen lukemistani ja kuulemistani sosiaalisen median (ja välillä myös ihan face-to-face) keskusteluiden avulla. Luen jotain mielenkiintoista (sovellukset, toteutus) ja pohdin, kuinka idean itse toteuttaisin ja toimisiko se. Välillä naurattaa, kuinka omat toteutukseni ovat vielä aika lapsen kengissä ja kuulostavat sekä mahdollisesti näyttävät (!) yksinkertaisilta, mutta silti innostumme luokassa tekemistämme tuotoksista. 

Tällä viikolla pääsimme muutamien ryhmien kanssa jatkojalostamaan koulutarinoita ja säätiedotuksia, kun uusi tuttavuus Explain Everything otettiin kokeiluun. Ainakin nelosluokkalaiset ovat innoissaan tehneet säätiedotuksia ja nauhoittaneet niitä. Sitä fiilistä ei voita mikään, kun toinen kysyy viidennen säätiedotuksen jälkeen (säätiedotuksia piti tehdä vain neljä), että voisikos vielä tehdä yhden? Ensimmäistä kertaa sitten lokakuun olen  tällä viikolla alkanut havaitsemaan oppilaissa aivan erilaista, uudelle tasolla kehittynyttä luovuutta (jos näin voi sanoa?) - he heittelevät ideoita toisilleen, paneutuvat visuaaliseen ulkoasuun ja haluavat ehdottomasti, että heidän työtään näytetään kaikille Air Playn kautta :) Näissä hetkissä ope tietää tehneensä edes jotain oikein, vaikka aina ei ole helppoa (eikä pidäkään olla, jotta mielekkyys säilyy).

Toisaalta ryhmissäni on edelleen oppilaita, joita iPad työskentelyn hitaus, vaikeus (?) ja monimutkaisuus on alkanut melkein jopa ahdistamaan. Ensimmäistä kertaa koko hankkeen aikana olen tällä viikolla joutunut useampaan otteeseen käymään keskustelua siitä, miksi iPad. Hassua vain on se, että minusta työskentely näyttää enimmäkseen samalta kuin vaikkapa viime vuonna kirjan ja vihkon kanssa ja mielestäni tunneilla on ollut enimmäkseen hyväntuulisia oppilaita. Ahdistus, epätoivo ja iPad-työskentelyn epämielekkyys ei ole välittynyt minulle. Pitäisiköhän pitää yksi iPaditon viikko? Saako open omat tavoitteet, omat kiinnostuksen kohteet, oma kehittymisenhalu (vai -tarve?) "jyrätä? Vaikka edelleen olen sitä mieltä, että olen vasta ottanut muutamia askeleita kohti uusia opetus- ja oppimismenetelmiä, niin olen todellakin vakuutunut siitä, että mobiililaite antaa ainakin kielenopetukselle aivan mielettömiä uusia näkökulmia ja avartaa kielten maailmaa ihan "huikeasti"!

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Apple TV tuli luokkaan.

Pieni musta laatikko ja ope on iloinen kuin pien lapsi karkkikaupassa. Haluaisin sanoa, että Apple TV sai oppitunnit aivan uudelle tasolle, vaikka näin ei ole. VIELÄ. Kuitenkin jo nyt näen Apple TV:n tuomat mahdollisuudet ja uudet ulottovuudet tunnille. Enkä tarkoita sen viihdekäyttöä :) Kuinka olenkaan tullut toimeen ilman sitä? Kun oppitunnilla pääasiallisena opetuksen välineen - vihkojen, kirjojen ja kynien sijaan - on iPad, niin opetustilanteessa on väistämättä pientä välineurheilun makua. Toki, ilman Apple TV:tä olen pärjännyt lokakuusta asti, mutta silti näin lyhyen tuttavuuden jälkeen en siitä haluaisi enää luopua. (Eiköhön jokainen samassa tilanteessa oleva ope sanoisi samaa?) Aivan kuin ilman iPadeja olen pärjännyt, mutta en enää haluaisi luopua niistäkään. (En, vaikka tällä viikolla muutamaltakin oppilaalta olen kuullut, että saksa on tylsää ja iPad työskentely on liian vaikeaa, monimutkaista ja aikaa vievää. Kirjat olis kuulemma kivemmat, kun hommat sujuisivat nopeammin ja helpommin... Nautin nyt tästä mahtavasta mahdollisuudesta, sillä you never know...)

Apple TV toi mukanaan kuitenkin yhden ongelman, jota en kovin pian ehdi paikkaamaan: suurin osa materiaaleistani on power pointteina ja niiden siirtäminen pilvipalvelun kautta tai jollain muulla tavalla sopivaan, Apple TV:n kautta esitettävään (ja edelleen visuaalisesti miellyttävään) muotoon tuntuu tässä vaiheessa turhan suurelta urakalta. Toisaalta, niihin power pointteihin on kulunut useita, useita tunteja ja istumalihaksia on kysytty, joten tuntuisi hölmöltä heittää ne menemään. Toisaalta, kaiken tekeminen alusta tässä vaiheessa ei houkuttele. Joudun aiis hieman vaihtelemaan PC:n ja iPadin välillä, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa omppumaailma valtaa luokkani ja opetusteknologisia välineitä ovat ainoastaan tykki, Apple Tv ja padi. EDIT: Ongelma on siis siinä, että power pointtini ovat animoituja ja yhdellä slidellä tapahtuu useita päällekkäisiä asioita esim. verbin taivutusta esittävässä sarjassa. Keynote ei tue samoja animaatioita. 

Hauskin tapaus Apple TV:n ilmestymisen jälkeen oli, kun yksi alakoulun oppilas kesken tunnin ymmärsi, että ope seisoikin ihan eri kohdassa kuin ennen, piti padia kädessä ja valkokankaalla kuitenkin kuva vaihtui sen mukaan, mitä ope esitti. Vielä suurempi hämmästys saatiin aikaiseksi, kun ope vaivihkaa peilasi yhden oppilaan padin näytön valkokankaalle. "Hei nyt mun näyttö näkyy tuolla!" Tunnin lopussa olisi ollut yksi hedelmällinen oppilas opettaa oppilaita -tilanne, mutta valitettavasti kellot soivat... Toinen ahaa-elämys saatiin, kun isommat oppilaat chattailivat pienryhmän kesken annetusta aiheesta (lukujärjestyksestä ja koulusta) ja vuoron perään jokainen chat-keskustelu oli julkisesti luettavissa valkokankaalla. Näin keskustelu pysyi aiheessa (mitä vapaassa, suullisessa keskusteluharjoituksessa ei välttämättä tapahdu), keskustelun sisältöihin panostettiin ja kielen oikeellisuuteen kiinnitettiin huomiota. 

Huomenna tuo musta laatikko pääsee ensimmäistä kertaa tositoimiin, kun koulutamme luokanopettajia iPadin opetuskäyttöön vesoiltapäivän merkeissä.

Ps. Lopuksi vielä asiasta hankkeeseen: Tässä vaiheessa hanketta ajattelen usein, että aikaa on liian vähän, kun taas ajatuksia, suunnitelmia ja ideoita aivan liikaa aikaan nähden. Ajanpula ajaa väistämättä kysymään itseltään: Minne kaikki panostus kantaa? Aikapulaa koen arkipäivässä eniten siinä, että 45 minuuttia kaksi kertaa viikossa on vähän aikaa. 

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Ich möchte nach Frankfurt fahren.

Eilisen junamatkustussanaston laatimisen jälkeen pääsimme ysiluokkalaisten kanssa kokeilemaan peda.netin ryhmämuistio -toimintoa.

Tehtävänanto oli: Olet matkustamassa ensimmäistä kertaa junalla Saksassa. Ostat lippua ja haluat tietää tulevasta junamatkasta kaiken mahdollisen (hinta, vaihdot, lähtö ja saapumisraiteet jne.) Toinen teistä on juna-asemavirkailija ja toinen junamatkustaja. Kirjoittakaa teidän välinen keskustelu saksaksi. Etsikää sopiva aikataulu annetulle matkalle. Liittäkää keskusteluun kuva aikataulusta. Ps. Muistakaa olla kohteliaita (sopivat tervehdykset, teitittely).

Kirjoitusurakan jälkeen dialogi luettiin kaikille ääneen.


Miksi ensin kirjoitus eikä heti suullinen harjoitus? Yksinkertaisesti olen sitä mieltä, että tällaisessa harjoituksessa kaikki ovat samalla viivalla ja joutuvat panostamaan yhtä paljon. Koska ope heijasti keskustelujen etenemistä aina silloin tällöin valkokankaalle, oli kaikkien pakko edetä ja tehdä tehtävä kunnolla. Repliikkejä oli oltava vähintään 20. Oman dialogin luominen  (eikä esim. kirjassa valmiin mallin tummennettujen kohtien muuttamien) saattaa oppilaat ajattelemaan, soveltamaan ja "kohtaamaan" oikeammin tositilanteessa eteentulevan lipunmyynti/osto tilanteen, jossa ei riitä se, että vaihtaa vain tummennettujen sanojen kohdalle oman junan tiedot. Huomasin ilokseni tunnilla, että kaikki panostivat täysillä ja kaikki keskustelut olivat hyviä! 

tiistai 4. helmikuuta 2014

Sanasto haltuun

Uudistuneen peda.netin aikana olemme ehtineet käymään puolitoista tekstiä läpi. Alakoulun saksanlukijoille olen aluksi suunnitellut seuraavat askeleet ensimmäisille tunneille. ...sen jälkeen kun olemme totuttuun tapaan lukeneet sanaston yhdessä läpi, tehneet tarvittavat lisämerkinnät sanastoon ja pareittain harjoitelleet sanastoa...



1. Cloud Artilla kokoamme tärkeimmät sanat pilveksi. (Mitä enemmä "tärkeitä"sanoja kappaleessa/tekstissä on, sitä kivemman näköknen pilvestä tulee.) Sanapilvi tuodaan oppilaan omaan peda.netissä olevaan saksanvihkoon, oikean kappaleen kohdalle "kansikuvaksi".

2. Ensimmäisenä kotiläksynä peda.nettiin kirjotetaan 25-30 sanan sanasto (10 substantiivia monikkomuotoineen, 10 verbiä taivutettuna luokka-asteelle sopiviin aikamuotoihin ja 5-10 muuta sanaa tai ilmaisua)

3. Kappaleen lukemisen ja suomentamisen jälkeen aloitimme pohjustamaan uutta kielioppiasiaa sekä tämän tekstin jälkeen aloitettavaa projektia (!) laatimalla Poppletilla mindmapin.







Wie ist das Wetter in...?

Sääsanaston kertaaminen kuudes- ja seitsemäsluokkalaisten kanssa noudatteli seuraavaa kaava:

  • peda.nettiin luotiin yleisille sanastotehtäville oma sivu
  • sääsivulle lisättiin linkit wetter.de -sivulle sekä Tagesschau Wetter -sivulle
  • BaiBoardilla tehtiin sääsanastot, jotka tuotoin peda.nettiin sääsivun "kansikuviksi"
  • Kotitehtäväksi jäi tutustua edellä olevii. sääsivustoihin ja kirjoittaa neljän/viiden eurooppalaisen kaupungin säätiedotus saksaksi ja palauttaa open peda.net -sivun tehtävämoduulin palautuskansioon



Deutsche Bahn und BaiBoard.

Saksalaiseen juna-aikatauluun tutustuminen ja sanaston kartuttaminen hoituivat iPadilla vaivattomasti. Jokainen haki Deutsche Bahnin sivulta itselleen mieluisan aikataulun, otti aikataulusta kuvan, toi kuvan BaiBoardiin ja aloitti kirjoittamaan dialogia juna-asemavirkailijan ja asiakkaan välillä. Huomenna tähän liitetään peda.net ja ryhmämuistion avulla toteutettava dialogi. Taas kaksi kärpästä yhdellä iskulla: matkavinkkejä Saksaan suuntaaville (näin luen aikataulua) ja sanastonkartuttamista :)